Tarina

Mosabackan (Tapanilan) koulun IV luokan ensimmäiset oppilaat. Opettaja Edla Sippola. Vas. Maija Koskinen. Koulu aloitti toimintansa 1906. (Kuva Leino Eino, 1907 – www.helsinkikuvat.fi)

Tapanilan alakoulu valmistui 1923. Koulurakennus edustaa 20-luvun klassista tyylisuuntaa ja on suunniteltu koulujen tyyppipiirustusten mukaisesti. Tapanilassa oli tuolloin käyty koulua jo 17 vuotta. Ensin radan tuntumassa Seunalantien ja Päivöläntien kulmassa sijaitsevassa puutalossa toimi yksityinen kansakoulu. Koulusta tuli kunnallinen kansakoulu 1912 ja kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1914, nykyisen Päivöläntien varteen nousi, yhä käytössä oleva koulurakennus, Puukoulu, jota on kutsuttu myös nimellä Jugendkoulu. Alakoulu tunnettiin paikallisten kesken myös Pikkukouluna. Sen oli määrä vastata tilantarpeeseen, sillä oppilasmäärät alueella olivat kovassa kasvussa, ja puukoulu alkoi käydä ahtaaksi. Tilantarve ei Pikkukoulun myötä pitkäksi aikaa helpottanut. Ennen kivisen yläkoulun, nykyisen pääkoulurakennuksen valmistumista 1936 Pikkukoulussa ja Puukoulussa kävi koulutaivaltaan yhteensä 350 oppilasta.

Lähde: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/historia/kouluten.html

Opintiellä: helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980-julkaisussa (v. 2004) Tapanilan alakoulun kerrotaan olevan piirteiltään tyypillinen tapanilalaistalo ja 20-luvun koulurakennus. ”Koulussa on kaksi kerrosta, joista ylempi sijoittuu osin mansardikaton suojaan. [—] Julkisivu on symmetrinen ja siinä on vaaka- ja pystylistoituksia, ikkunat ovat pääosin 16-ruutuisia.” Rakennus on säilynyt lähes täydellisesti alkuperäisessä muodossaan lukuun ottamatta joitakin sisätilojen muutoksia, kuten saniteettitiloja. Vuonna 1965 koulurakennuksen yläkertaan rakennettiin 2 kylpyhuonetta ja keittiötä, samassa yhteydessä purettiin yläkerran 2 tulisijaa. Luokkahuoneiden alkuperäiset tulisijat on myös myöhemmin purettu ja korvattu vesikiertoisilla lämpöpattereilla ja rakennus on liitetty pääkoulun lämpöverkkoon.

Koulun pihan tunnusmerkkeinä – ja monien leikkien elementtinä – seisoi koulutontin yhdessä reunassa jykevien kuusien ryhmä aina vuoteen 2016 saakka, jolloin ne kaadettiin. Ennen kuin koulurakennuksen sisälle tuli saniteettitiloja, mainittujen kuusien alla olivat koulun ulkohuussit.

Helsingin kaupungin ylläpitämällä Kansalaismuisti-sivustolla vuonna 1918 syntynyt Kerttu Palenius muistelee, että hänen kouluaikoinaan oppilaiden ruoka valmistettiin koulun viereisen talon saunapadassa. ”Ruoan päälle opettaja syötti jokaiselle lusikallisen kalanmaksaöljyä, jota säilytettiin pullossa luokkahuoneen ikkunoiden välissä”, Palenius muistelee. Rakennuksen pihanpuoleisessa päädyssä oli veistoluokka, jossa pidettiin myös liikuntatunteja ”sahanpurujen ja höylänlastujen seassa”.

Myöhemmin tuosta veistoluokasta tuli opettaja Leena Zellaman valtakuntaa, josta löytyi niin näyttämöksi muuttunut opettajan koroke kuin pieni lemmikkieläintarha torakoineen ja muine oppilaiden mieliin vuosikausiksi jääneine otuksineen – ja parvi, jossa oli tarjolla niin opiskelurauhaa kuin sairaspeti. ”Jo ensivilkaisulla on selvää, että tässä luokassa painotetaan mielikuvitusta ja luovia taitoja. Jännittävässä ympäristössä säännötkin muodostuvat kuin itsestään”, kuvailtiin luokkaa Tapanilan albumissa nro 12 vuonna 2012.

Koulun viimeisinä vuosikymmeninä alakoulussa opetettiin 1-2-luokkalaisia. Niin myös lukuvuonna 2013-14, joka oli jäävä rakennuksen viimeiseksi koulukäytössä. Pääsiäisen alla 2014 vanhempien, oppilaiden ja muiden paikallisten tyrmistykseksi paljastui, että opetusvirasto suunnitteli alakoulun sulkemista. Huolimatta asian valmistelussa paljastuneista puutteista ja jopa absurdeista piirteistä – sulkemisperusteet ehtivät muuttua, julkisuuteen annettiin väärää tietoa, esittelypapereita kiikutettiin asiasta päättäneen opetuslautakunnan tietoon suoraan kokoukseen ilman kunnon perehtymisaikaa – päätös alakoulun sulkemisesta tehtiin kesäkuussa 2014.

91 vuotta hienosti kouluna palvelleessa rakennuksessa viimeinen koulupäivä oli 31.5.2014. Koulun puolesta kampanjoineet kyläläiset halusivat vielä antaa rakennukselle sen arvon mukaiset läksiäiset. Elokuun alussa koulun pihalla kyläläiset juhlivat Tapanilan taivaan alla -iltamissa. Iltamat järjesti Tapanilan kylätilayhdistys ry. Yhdistyksen tavoitteena on, että alakoulun tilat saataisiin kyläläisten yhteiseen käyttöön tulevaisuudessa, kirjoitti Tapanilan albumi 13.

Joukkorahoitus

Tapanilan kylätila ry järjestää keväällä 2018 joukkorahoitushankkeen jolla kerätään rahaa Tapanilan suljetun alakoulun kunnostamiseen alueen asukkaiden omaksi asukastilaksi, kylätilaksi. Tavoitteena on kerätä joukkorahoituksella ihmisiltä ja yhteisöiltä 15 000 euron edestä pääomaa.

Vaikka yhdistys on saanut paljon erilaisia lahjoituksia ja eri alojen ammattilaisten työpanosta, rahaa kuluu erilaisiin käyttökohteisiin. Kertyneet varat käytetään materiaalihankintoihin, sellaiseen ulkopuolelta ostettavan työhön jota talkootyönä ei voida tehdä sekä muihin kustannuksiin, mitä tilan käyttöönotto asukastilaksi aiheuttaa. Ostettavia materiaaleja on mm. maalit, kitit, puutavara, hiomatarvikkeet sekä joidenkin työkoneiden (esimerkiksi lattian hiomiskoneen) vuokra. Ulkopuolelta ostettavaa työtä on mm. sähkömiehen tekemät asennukset, lukkosepän työ, viemärien kuvaukset jne. Rakennuksen käyttöönotto edellyttää myös rakennuslupaa, jossa rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu. Tämän myötä kustannuksia syntyy mm. rakennusluvasta ja turvalaitteiden hankinnasta. Kylätilan kalusteet yhdistys on saanut pääosin lahjoituksina. Joitakin kalusteita kuitenkin yhdistys joutuu hankkimaan myös itse, mm. esitystekniikkaan liittyen.

OSALLISTU! Hanki kannattajajäsenyys tai jokin muu hieno elämys itsellesi ja lähimmäisellesi, voit valita seuraavasta:

100€ Kannatusjäsenyys: Hanki henkilökohtainen kannatusjäsenyys, vaikka kaikille perheenjäsenille täältä!

150€ Yhteisöjäsenyys: Sisältää mahdollisuuden yhteisölle pitää 10 kokousta vuodessa Alakoululla sekä säilytystilat. Ota yhteyttä täältä.

20€ Yhdistyksen jäsenmaksu (vuosi/talous): Liity jäseneksi täältä!

Tukemalla tätä hanketta teet Tapanilasta entistäkin mukavamman ja monipuolisemman paikan asua ja elää!

Toiminta

Tapanilan kylätilan, Alakoulun, toiminta käynnistyy keväällä 2018. Ensimmäisenä otetaan käyttöön työtilat ja sitä seuraa harrastustilat kesän ja alkusyksyn 2018 aikana.

On monta syytä miksi haluamme tehdä vanhasta koulusta asukastilan:

1) Harrastustilat
Haluamme tarjota erityisesti alueen lapsille ja nuorille (mutta myös aikuisille) lisää harrastustiloja ja sitä kautta lisää harrastusmahdollisuuksia. Kylätilaan tulee järjestäjille sopivia ja kohtuuhintaisia tiloja. Jo nyt mukaan on tulossa tahoja jotka tuovat tarjolle ainakin musiikkia, ilmaisutaitoa ja teatteria, tanssia, kuvataidetta ja joogaa sekä esimerkiksi koulujen loma-aikojen leirejä.

2) Työtilat
Haluamme tarjota alueelle lisää työtiloja. Yhä useampi voi tehdä työtä sujuvasti eri paikoissa ja moni haluaisi välttyä päivittäisiltä työmatkoilta kaupungin keskustaan. Haluamme, että Tapanilassa voi myös tehdä työtä jatkossakin, emme halua että kaupunginosamme muuttuu nukkumalähiöksi.

3) Juhla- ja kokoustiloja
Tarvitsemme lisää huokeahintaisia juhla- ja kokoontumistiloja. Alueeltamme puuttuu sopiva ja kohtuuhintainen tila esimerkiksi perhejuhliin. Lisäksi monet alueen yhteisöt joutuvat kokoontumaan milloin missäkin, ravintoloissa ja ihmisten kodeissa. Yhteisessä käytössä oleva kokoustila edesauttaa alueemme yhteisöjen arvokasta työtä yhteisömme elävänä pitämisessä.

4) Hieno koulu säilyy
Haluamme säilyttää arvokkaan ja hienon koulurakennuksen. Kun kaupunkimme koulutoimi ei tarvitse tilaa ainakaan tällä hetkellä koulukäyttöön, seuraavaksi paras tapa säilyttää tila on ottaa se sellaiseen käyttöön, joka on mahdollisimman lähellä alkuperäistä tarkoitusta. Asuinkäyttöön siirtyessään koulu kokisi sisätiloiltaan peruuttamattoman muodonmuutoksen ja iso osa paikallista kulttuuriperimää katoaisi. Emme halua museoida koulurakennusta, vaan pitää se mahdollisimman vilkkaassa käytössä sen historiaa kunnioittaen.

5) Yhteinen projekti
Yhteinen tavoite ja projekti tuo ihmiset yhteen. Hankkeessa on jo nyt mukana useita kymmeniä paikallisia ihmisiä ja useita paikallisia yhteisöjä. Syntyvä ja vahvistuva yhdessä tekemisen kulttuuri tulee heijastumaan myös tulevaan; kynnys tehdä yhdessä muitakin asioita laskee ja se elävöittää edelleen hienoa kaupunginosaamme.